Mielestäni, jokaisen pitäisi pystyä pitämään lupauksensa, kertomaan totuuden ja ennen kaikkea luottamaan toiseen. Minäkin olen valehdellut, pettänyt lupauksen, kuitenkin minuun on myös pystytty luottamaan, joka on tärkeää.
Jokainen valehtelee tai pettää lupauksensa joskus. Ihmiselle on luonnollistakin valehdella kiperissä tilanteissa, silloin ei vain voi mitään, se vain tapahtuu. Valkoinen valhe sinne tänne, silloin tällöin..
Olen myös miettinyt, miksi toisista tulee kuuluisia, toisista ei. Mistä se johtuu? Geeneistä? Olemuksesta? Mistä? Onko se Jumalan tahto? Sen voin sanoa, että minusta ei luotu kuuluisaa... En kyllä tykkää isoissa porukoissa ollakkaan, en vain viihdy. Silti se mietityttää.
Ja sitten, jos on joku kiva kaveri jonka seurasta oikeasti nauttii, olet hänen kanssaan kunnes joku kuuluisampi tulee ja that's it! Kuuluisampi juttelee kaverille, lähtevät kävelemään pois, ja itse jäätkin kuin nalli kalliolle. Ei, se ei ole oikein, ei todellakaan. Pitäisi tietysti itsekkin tehdä jotain, kuten mennä tutustumaan, mutta ei se olekkaan aina niin helppoa. Onko itsestäsi kiva mennä tutustumaan, kun näkee että ihmiset kääntävät pään, kun menet heidän luokseen? Ei. Silloin tekisi mieli kääntyä pois. Itselleni tätä ei ole käynyt kuitenkaan, mutta joillekin on.
Ja sitten otan vielä puheeksi erilaisuuden. Erilaisuus on hyvä asia, ei paha. Useat vain eivät sitä ymmärrä. Sitten erilaisia ihmisiä ruvetaan syrjimään ja puhumaan heistä pahaa, mutta ensin pitäisi miettiä, ovatko he tehneet muka jotain syrjijälle. Eivät yleensä, syy on vain ja ainoastaan erilaisuus.
Vaikka ihminen on erilainen, kuten homo-seksuaali, tummaihoinen tai pyöreämpi kuin muut, silti mieti kaksi kertaa mitä juoruja laitat liikkeelle, äläkä laita niitä silloinkaan!!! Jotkut ihmiset ovat tehneet itsemurhan kun heitä on kiusattu, tulleet anorektikoiksi kun heitä on haukuttu läskiksi, se ei ole hyvä asia. Joten pitäkää tiedot omassa päässänne, älkääkä jakako niitä toisille, edes läheisille kavereille.
Mitäs mieltä olette tämmöisestä vähän erilaisesta mielipidepostauksesta, johon on otettu enemmän kuin yksi asia esille? Ensimmäinen mielipide postaukseni. Näihin tunnelmiin, näihin ajatuksiin, moikka!
Olen myös miettinyt, miksi toisista tulee kuuluisia, toisista ei. Mistä se johtuu? Geeneistä? Olemuksesta? Mistä? Onko se Jumalan tahto? Sen voin sanoa, että minusta ei luotu kuuluisaa... En kyllä tykkää isoissa porukoissa ollakkaan, en vain viihdy. Silti se mietityttää.
Ja sitten, jos on joku kiva kaveri jonka seurasta oikeasti nauttii, olet hänen kanssaan kunnes joku kuuluisampi tulee ja that's it! Kuuluisampi juttelee kaverille, lähtevät kävelemään pois, ja itse jäätkin kuin nalli kalliolle. Ei, se ei ole oikein, ei todellakaan. Pitäisi tietysti itsekkin tehdä jotain, kuten mennä tutustumaan, mutta ei se olekkaan aina niin helppoa. Onko itsestäsi kiva mennä tutustumaan, kun näkee että ihmiset kääntävät pään, kun menet heidän luokseen? Ei. Silloin tekisi mieli kääntyä pois. Itselleni tätä ei ole käynyt kuitenkaan, mutta joillekin on.
Ja sitten otan vielä puheeksi erilaisuuden. Erilaisuus on hyvä asia, ei paha. Useat vain eivät sitä ymmärrä. Sitten erilaisia ihmisiä ruvetaan syrjimään ja puhumaan heistä pahaa, mutta ensin pitäisi miettiä, ovatko he tehneet muka jotain syrjijälle. Eivät yleensä, syy on vain ja ainoastaan erilaisuus.
Vaikka ihminen on erilainen, kuten homo-seksuaali, tummaihoinen tai pyöreämpi kuin muut, silti mieti kaksi kertaa mitä juoruja laitat liikkeelle, äläkä laita niitä silloinkaan!!! Jotkut ihmiset ovat tehneet itsemurhan kun heitä on kiusattu, tulleet anorektikoiksi kun heitä on haukuttu läskiksi, se ei ole hyvä asia. Joten pitäkää tiedot omassa päässänne, älkääkä jakako niitä toisille, edes läheisille kavereille.
Mitäs mieltä olette tämmöisestä vähän erilaisesta mielipidepostauksesta, johon on otettu enemmän kuin yksi asia esille? Ensimmäinen mielipide postaukseni. Näihin tunnelmiin, näihin ajatuksiin, moikka!
 |
| Miettikääpä tätä... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti